Arvot suunnannäyttäjinä
Järjestöjen asema on säilynyt vahvana aina näihin päiviin saakka. Kansalaistoiminta ja järjestöt kokoavat ihmiset yhteen arvojen, tavoitteiden ja tekemisen kautta. Järjestöjen toiminnalle on tyypillistä oman kohderyhmänsä tunteminen ja yhteisöllisyyden luominen. Toimintaa järjestetään usein samojen merkityksellisten asioiden parissa.
Vuonna 2015 Avustajakeskukseen luodut arvot ovat kestäneet aikaa ja kuvaavat edelleen niitä asioita, joita Avustajakeskus toiminnallaan tavoittelee ja toteuttaa myös tulevaisuudessa.
Avustajakeskuksen arvot:
• Olemme väylä osallisuuteen
• Palvelemme ammatillisesti ja tekemisen iloa kunnioittaen
• Toimimme tuloksellisesti jatkuvuuteen ja ihmislähtöisyyteen perustaen
• Osaamme ja onnistumme yhdessä
Yhteistyötä yli rajojen
Avustajakeskus toimii aktiivisesti osana laajoja yhteistyöverkostoja ja pyrkii yhteistyökumppaneidensa kanssa katsomaan yhteiseen suuntaan. Avustajakeskuksessa perustoiminnot tuotetaan yhteistyössä alueen vammaisjärjestöjen, kuntien, hyvinvointialueiden, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Järjestöt ovat voimavara, joiden kautta voidaan kuulla ja ymmärtää ihmisten arkea ja ajatuksia.
Vuonna 2023 toteutunut Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus muutti myös sote-järjestöjen toimintaympäristöjä. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuitenkin edelleen yksi sekä kuntien että hyvinvointialueiden perustehtävistä ja sitä tulisi toteuttaa laajasti yli erilaisten organisaatiorajojen. Yhteistyössä tarvitaan vastavuoroista kumppanuutta ja luottamusta sekä halua tehdä ja jakaa tietoa ja kokemusta.
Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi olla tietoisia alueellaan toimivista järjestöistä. Järjestöjen tulisi luoda palvelukokonaisuuksia, tuotteistaa toimintojaan ja olla aiempaa aktiivisemmin yhteydessä kuntiin. Järjestöt ja kuntien yhteyshenkilöt voisivat yhdessä visioida toimintaa kuntalaisten veto- ja pitovoiman parantamiseksi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja paremman elämänlaadun edistämiseksi.
Yli organisaatiorajojen toteutettava yhteistyö, oppiminen ja osaaminen yhdistyvät asiantuntijuudeksi, joissa järjestöt toimivat luontevasti myös yhteiskunnan palveluja täydentäen. Järjestöjen tulisi myös kirkastaa omia tavoitteitaan ja tarkastella toimintansa laatua sekä tarjota omaa asiantuntijuuttaan myös kunnan käyttöön.
Kansalaistoiminta tulevaisuudessa
Pandemian ja muiden kriisien sävyttämä 2020-luku on näyttänyt koko kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyyden ja järjestöjen ratkaisukeskeisyyden. Vaikeina aikoina on ollut tärkeää luottaa siihen, että tarpeen vaatiessa ihminen tulee autetuksi.
Maailman muuttuessa myös järjestöjen on sopeuduttava uuteen ympäristöön.
Tulevaisuudessa järjestöiltä odotetaan entistä enemmän arviointiin perustuvaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. Järjestöjen tulee kyetä visioida myös tulevaisuuden suuntaansa paremmin – epävarmuus toiminnan rahoittamisessa voi kuitenkin aiheuttaa sen, että uusien toimintojen innovointi ja omien vahvuuksien esilletuominen voi olla vaikeaa.
Ihmisten oma aika on myös entistä arvokkaampaa ja kansalaistoiminta on kamppailemassa ihmisten huomiosta ja vapaa-ajasta. Ihmiset miettivät, mihin aikaansa käyttävät ja vaativat myös järjestöiltä entistä laadukkaampaa, yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa sekä ammattimaisemmin toteutettavaa toimintaa. Toimintaan tulemisen tulisi olla myös nopeaa ja helppoa.
Nuorten ja moninaisen yhteiskunnan huomioiminen ovat vastaus monen järjestön toiminnan jatkuvuudelle. Tulevaisuudessa kansalaistoiminnan on vastattava paremmin sekä nuorten, mutta myös erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten tarpeisiin. Nuorille pitäisi tarjota erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja luoda toimintaa, joka on merkityksellistä ja motivoivaa myös heille itselleen. Lisäksi moninaiset kulttuurit ja eri kieltä puhuvat ihmiset tulevat kohtaamaan perinteiset kansalaistoiminnan mallit, joihin järjestöjen tulee jo nyt varautua ja sopeutua.
Järjestöjen toimintaympäristöjen muuttuessa myös toimintamuotoja ja rakenteita tulee kehittää. Pandemia-aika toi useimmille järjestölle suuren digitaalisen askeleen uusiin toimintoihin. Ammattimaiset toiminnot vaativat tietoa ja taitoa, myös digitaaliset toimintaympäristöt ovat tulleet jäädäkseen. Lisäksi laajan järjestökentän pitää verkostoitua ja vastata yhdessä jo ennaltaehkäisevästi yhteiskunnan erilaisiin ongelmakohtiin.
Tulevaisuus on tuntematon. Toivotaan kuitenkin, että järjestöjen toiminnan perustana ja voimavaroina pysyvät edelleen yhteisöllisyys ja osallisuus sekä erityisen arvon ja merkityksellisten asioiden pohjalta toimiminen – oli se sitten kasvokkain, digitaalisesti tai muulla tavoin tapahtuvaa.
Kirjoittanut: alueohjaaja Mirva Veneranta

”Yli organisaatiorajojen toteutettava yhteistyö, oppiminen ja osaaminen yhdistyvät asiantuntijuudeksi, joissa järjestöt toimivat luontevasti myös yhteiskunnan palveluja täydentäen.”