Jokaisella järjestöllä on ajatus siitä, minkälaista heidän vapaaehtoistoimintansa on. Sillä on malli, muoto ja rajat. Kun näillä raameilla lähdetään toteuttamaan vapaaehtoistoimintaa, voidaan joskus unohtaa, että pienin muokkauksin toiminnasta voidaan saada saavutettavampaa. Vapaaehtoistoiminnassa kaikki toiminta lähtee vapaaehtoisesta. He astuvat kentälle taustajärjestönsä tuella. Onko toimintamalleissa tilaa moninaiselle ihmisjoukolle, entä mahdollisuuksia toivottaa tervetulleeksi vapaaehtoinen, joka tarvitsee laajempaa tukea toimintaan ryhtymisessä?
Avustajakeskus halusi vastata kysymyksiin ”kyllä” ja lähti 2017 muokkaamaan toimintaansa tavoitettavammaksi.
Tuettua vapaaehtoistoiminta 2017-2019 – hanke
Raha-automaattiyhdistys RAY (nyk.STEA) lähti rohkeasti rahoittamaan Avustajakeskustoiminnan kehittämistä saavutettavammaksi. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus ei vielä vuonna 2017 ollut yleinen puheenaihe kansalaistoiminnassa, mutta nopeasti se sellaiseksi ennen hankkeen päättymistä tuli.
Kaikki alkoi tutustumalla olemassa oleviin korostuneen tuen toimitapoihin. Helsingistä käsin toimiva Kehitysvammatuki 57 ry toimi hyvänä suunnannäyttäjänä. Heidän toimintaansa kävivät tutustumassa hankkeen alussa projektisuunnittelija Pirjo Rissanen (myöh. Vahla) ja projektityöntekijä Kuu-Katjaana Salonen (myöh. Sillanpää). Hankkeen alkuun oli käytössä siihen tehty opinnäytetyö ” Matalankynnyksen vapaaehtoistoimintaa: Case: Lounais-Suomen Avustajakeskuksen tuetun vapaaehtoistoiminnan projekti – kehitysvammaisia osallistava malli ” (Humanistinen Ammattikorkeakoulu, Kuu-Katjaana Salonen). Opinnäytetyön johdattelemana käyttöön otettiin ”Tuetun vapaaehtoistoiminnan malli lievästi kehitysvammaisille sekä muille sovellettavissa oleville ryhmille”.
Henkilöstövaihdosten seurauksena Kuu-Katjaana Salonen siirtyi järjestötösuunnittelijaksi ja hankkeeseen palkattiin työntekijäksi vastikään Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta valmistunut Anna Mäkinen.
Mynämäellä silloisen Akselin kuntayhtymän hallinnoima Koivikkokujan työ- ja toimintakeskus kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille, Salon seudun koulutuskuntayhtymän tytäryhtiön Edusalon maahanmuuttajapalvelut sekä Turussa Orikedon kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnankeskus, toimivat Hankkeen yhteistyökumppaneina. Heidän kauttaan valikoitui vapaaehtoisia toteuttamaan ryhmämuotoista vapaaehtoistoimintaa asiakkaille mm. ulkoilun ja aktivoinnin saralla.
Tuettujen vapaaehtoisten ryhmäläisille toimi taustatukivapaaehtoisina kokeneet ja tehtävään koulutetut vapaaehtoiset. Yhdessä he toteuttivat vapaaehtoistoimintaa Mynämäellä Häävuoren palvelukeskukseen, Salossa Paukkulakotiin sekä Turussa Liinahaan palveluasumisyksikköön.
Myöhemmin Anna Mäkisen siirryttyä äitiyslomalle, tehtävää jatkoi Tricia Honkasalo vuoden ajan ja siitä jatkoi hankkeen loppuun Maarit Lehtinen, jonka käsissä hankkeeseen lähdettiin kehittämään yksilöllisen tuen toimitapoja.
Maailma hiljenee pandemian seurauksena
Hankkeen aikana maailmaa mullisti Koronavirus pandemia, joka vaikutti myös kehityksen alla olevaan toimintaan. Suomi, kuten koko maailma sulki oviaan ja ihmiset kääntyivät sisäänpäin. Avustajakeskuksen asiakkaita asuu palveluyksiköissä, joiden ovet sulkeutuivat ulkopuolisilta. Hankkeen, joka perustuu kohtaamisiin sekä ihmisten tukemiseen kodin ulkopuolella, piti muokkautua.
Kohtaamisten sijaan hankkeessa keskityttiin teoriapohjaiseen kehittämiseen ja kehittymään lähti malli, jonka kautta Avustajakeskus kykenee antamaan yksilöllistä tukea vapaaehtoisille. Samaan aikaan ”hedelmälliseksi” osoittautuneen hankkeen uusinkin hanketyöntekijä siirtyi äitiyslomalle ja hankkeelle myönnetylle lisävuodelle (2020) palkattiin työntekijäksi Maarit Lehtinen. Loppuvaiheen palvelunmuotoilulla tehtiin selkeät raamit aikaisemmin opitun ja koetun kautta. Yksilötukimuoto selkeytti kokonaisuutta ja sen kautta Avustajakeskuksella oli nyt selkeä tuetun vapaaehtoisuuden malli.
Tuloksista pysyväistoimintaa
Hanke antoi Avustajakeskukselle paljon uusia yhteistyökumppaneita ja toimitapoja. Ryhmätoiminta Mynämäellä ja Turussa jäi pysyväistoimintaan hankkeen päätyttyä. Työntekijöillä on nyt myös keinoja kohdata yksilöllistä tukea toivovat vapaaehtoiset. Hankkeen jälkeen kehittyi ”Oma polku” -malli, jonka kautta vapaaehtoiseksi toivova kykenee sanoittamaan tuetusti omat toiveensa ja tarpeensa vapaaehtoisena selkeästi. Avustajakeskus on ollut mukana perustamassa Kansalaisareenan alla toimivaa valikkoverkostoa ”Saavutettavaa vapaaehtoistoimintaa”. Verkosto on toiminut osana hankkeen kehittymistä, ja sen kautta hanke on saanut vertaistoimintaa ja kehittämiseen tukea. Vuonna 2023 verkosto järjesti kaksiosaisen koulutuksen tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä.
Lounais-Suomen Avustajakeskus pyrkii edelleen toiminnallaan poistamaan vapaaehtoistoiminnan esteitä ja aktiivisesti kehittämään toimintaansa saavutettavammaksi. Rahoitus toimintaan on ensisijaisen tärkeää, jotta hankkeen kautta kerätty osaaminen saadaan täysivoimaisesti käyttöön mahdollisemman laajalle alueella Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Tuettu toiminta avaa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ja hyödyt myös heille, jotka koetaan yhteiskunnassa tuen kohteiksi. Kohteena olemiseen sijaan, olemalla aktiivinen osa yhteiskuntaa vapaaehtoisena, hän kokee itsensä merkitykselliseksi ja arvostetuksi osaksi yhteisöä.
Kirjoittaja järjestösuunnittelija Kuu-Katjaana Sillanpää