Sisällys 1. AVUSTAJAKESKUKSESTA YLEISESTI 2 1.1. ARVOT 3 1.2. ORGANISAATIO 4 1.3. YHTEISTYÖ 4 1.4. HENKILÖSTÖ 6 1.5. TOIMITILAT 6 1.6. RAHOITUS 7 1.7. MARKKINOINTI JA TIEDOTUS 7 1.8. KOULUTUS 7 1.9. VERTAISTOIMINTA 9 1.10. YHTEYDENOTOT SEKÄ OHJAUS JA NEUVONTA 10 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA 11 2.1. YLEISTÄ 11 2.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET 11 2.3. VÄLITYSTOIMINTA 12 2.4. VAPAAEHTOISET 13 2.5. ASIAKKAAT 14 3. PALKALLINEN TOIMINTA 15 3.1. YLEISTÄ 15 3.2. AVUSTAJAINFO 15 3.3. AVUSTAJIEN MÄÄRÄ 15 3.4. AVUSTAJIEN VÄLITYS 16 3.5. KOULUTUS VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.6. TYÖNANTAJAT 17 4. PALVELUMYYNTI 18 4.2. TUETTU TYÖSUHDE -PALVELU 18 4.3. AKUUTTI SIJAISVÄLITYS -PALVELU 19 4.4. TALOUS 19 5. VAPAAEHTOISTOIMINTA KAIKILLE-HANKE 2017-2020 20 5.1 YLEISTÄ 20 5.2. VUOSI 2020: TOIMINNAN JUURRUTTAMISEN VUOSI 20 5.4. HANKKEESTA PYSYVÄÄ TOIMINTAA 20 6. TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSI 2020 22 6.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 22 6.2. PALKALLISEN TOIMINNAN TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 23 6.3. TALOUSOSASTON TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 24 LIITE 1 TIEDOTUKSET 24 LIITE 2 VAMMAISAVUSTAJAKURSSIT JA LYHYTKURSSIT 25 LIITE 3 LISÄKOULUTUKSET 25 Lounais-Suomen Avustajakeskus 1. AVUSTAJAKESKUKSESTA YLEISESTI Lounais-Suomen Avustajakeskus on toiminut vuodesta 1994 alkaen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden avustajavälityksen parissa. Toiminta alkoi hyvin pienestä ideasta Lounais-Suomen Lihastautiyhdistyksen (ent. Turun seudun lihastautiyhdistys ry) hallituksen kokouksessa, jossa mietittiin jäsenten osallistumisen tukemista. Silloin nousi idea vapaaehtoisten avustajien saamiseksi mm. yhdistyksen tilaisuuksiin. Yhdistys lähti kehittämään vapaaehtoistoimintaa ja silloista ideaa ja siihen haettiinkin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukea projektin voimin. Ensimmäinen projekti saatiin vuonna 1990 ja sen kautta vahvistui idea avustajien kouluttamisesta ja välityksestä lihassairaille ja muille avun tarvitsijoille. Vuonna 1994 alkaneeseen projektiin saatiin mukaan yhteistyökumppaneiksi Turun kaupunki, Polioinvalidit ry:n Varsinais-Suomen osasto, Turun CP-yhdistys ry. ja Turun Seudun Invalidit ry. Projekti piti sisällään vapaaehtoisten avustajien koulutuksen, välityksen ja neuvonnan. Rahoitus tuli osin Turun kaupungilta ja osin RAY:ltä. Tavoite oli, että kaupunki rahoittaisi toimintaa kokonaan projektin loppumisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan taantuman vuoksi tapahtunut, vaan vuonna 1999 alusta alkaen saatiin kohdennetun avustuksen RAY:ltä ja Turun kaupunki rahoitti loput. VAKKA-SUOMI JA ALASATAKUNTA MUKAAN Vakka-Suomen seudulla alkoi kiinnostus vapaaehtoisuuteen perustuvaa avustajavälitystoimintaa kohtaan samoihin aikoihin ja uusi projekti toiminnan aloittamiseen siellä alkoi vuonna 2000. Tähän projektiin tulivat rahoittajiksi heti alusta Laitila, jolta saatiin myös tilat sekä Uusikaupunki, Mynämäki, Eura ja Rauma. Projektin päätyttyä vuonna 2003 kunnat halusivat jatkaa toimintaa hyvien tulosten vuoksi ja niin sitten kävikin. Hetkeksi laajentuminen hiljeni, vaikka neuvotteluja Salon kanssa käytiin jo vuonna 2002. Lisärahoitusta ei saatu RAY:ltä, joten toiminta Salossa ei vielä lähtenyt käyntiin silloin. Vapaaehtoisten avustajien välityksen rinnalla kulki pienimuotoisena myös palkallisten avustajien välitys lähinnä Turussa. Asiakkaiden oli helppo kysellä pieniin tuntimääriin avustajia vapaaehtoisten joukosta. Vapaaehtoisten joukossa oli paljon opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita myös palkkatyöstä. AVUSTAJAT Avustajien keski-ikä oli alusta lähtien hyvin alhainen verrattuna koko maan vapaaehtoisten keski-ikään. Tähän on ollut varmasti yhtenä syynä se, että mitään pakkositoutumista toimintaan ei ole ollut. Kursseille on voinut tulla mukaan kaikki halukkaat ja toimintaan on voinut sitoutua omien resurssien mukaan, joko yksittäisiin keikkoihin tai vakituisiin avustajasuhteisiin. Avustajatarpeet ovat myös olleet nuoria kiinnostavia, toiminnallisia. Toiminnallisuus onkin ollut yksi perusperiaatteita koko toimintamme ajan. Avustajat eivät tee puolesta vaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen toimintoihin yhdessä avustajan kanssa. Tämän myötä ovat tehtävät olleet liikunnallisia sekä mielenkiintoisia osallistumisia erilaisiin tapahtumiin. YHTEISTYÖLLÄ KEHITTÄMISTÄ Avustajakeskuksen toiminnan kehittyminen ei olisi ollut mahdollista ilman hyviä ja toimivia yhteistyökumppaneita. Edellä mainittiinkin ensimmäiset kumppanit, joiden jälkeen on pikkuhiljaa mukaan tullut lähes kaikki alueiden vammais- ja kansanterveysjärjestöt. Heidän kanssaan on kokoonnuttu säännöllisesti sekä alueellisesti että maakunnittain ja samalla kehitetty toimintaa eteenpäin. Heidän kauttaan olemme voineet tiedottaa toiminnasta suoraan avun tarvitsijoille, ja samalla saaneet järjestöiltä asiantuntijuutta koulutuksiimme. Yhteistyö Turun liikuntatoimen kanssa alusta asti on mahdollistanut toiminnan laajenemisen ja syvenemisen. Nyt sitä käydään ihmettelemässä koko Suomesta. Olemme voineet tarjota vapaaehtoisia mahdollistamaan heidän ryhmiään ja samalla saaneet heiltä mm. koulutus- ja tiedotustukea sekä asiantuntijuutta monessa asiassa. Näistä esimerkkinä on uintiavustajakoulutus, joka räätälöitiin meidän tarpeitamme varten jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tiedotuksen kannalta tärkeässä roolissa ovat olleet myös kuntien sosiaalitoimet ja kotihoitoyksiköt, joiden kautta olemme tavoittaneet uusia asiakaskuntia ja saaneet tietoa niillekin, jotka eivät muuten tietoa meistä olisi saaneet. Oppilaitosten kanssa on tehty erilaisia tempauksia vuosien varrella liittyen lähinnä tutkimuksiin ja koulutuksiin. Heidän kauttaan on saatu lopputöiden tekijöitä, harjoittelijoita ja uusia avustajia. Avustajakeskus on järjestänyt erilaisia koulutuskokonaisuuksia oppilaitoksille. Yhteistyöverkostojen laajuus on mahdollistanut laadulliset koulutukset sekä asiantuntijuuden avustamiseen liittyvissä asioissa. Yksi uraauurtava yhteistyön muoto on yhteistyö muistiasiakkaiden välityksessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin kanssa. Heidän kanssaan on kehitetty omanlainen vapaaehtoistoiminnan malli, MuistiKaVeRi® -toiminta. Muistiluotsi kouluttaa ja tukee vapaaehtoisia MuistiKaVeReiksi®. Avustajakeskus taas rekrytoi ja välittää MuistiKaVeReita®. Tämä yhteistyö kehittyi ”Vapaaehtoiset muistiasiakkaille” -hankkeessa vuosina 2011–2015. PALKALLINEN TOIMINTA Palkallisen toiminnan osalta 2000-luvun alussa huomattiin, että se tulee kasvamaan ja resurssit eivät riitä. Silloin esillä oli Euroopan Sosiaalirahaston eli ESR-rahoitus, mutta siihen eivät rahkeet vielä riittäneet. Vuonna 2006 oli tiedossa vammaispalvelulain muutokset henkilökohtaisen avun osalta. Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys haki silloiselta RAY:ltä henkilökohtaisen avun keskus –hanketta, joka myös myönnettiin vuosille 2007–2011. Hankkeen kautta pystyttiin kehittämään toimintaa, luotiin malleja ja oltiin mukana valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa Assistentti-infon kautta. Lisäksi luotiin erilaisia myytäviä palveluja kuntien käyttöön, kehitettiin koulutusta, vertaistukea sekä ohjaus- ja neuvontatoimintaa vastaamaan tarvetta. Vuoden 2012 alusta välitys ja ohjaus sekä koulutustoiminta ovat olleet osa vakiintunutta toimintaa ja siinä on löytynyt hieno yhteys myös vapaaehtoistoiminnan kanssa. Tavoitteena on toimia asiantuntijaorganisaationa Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry:n toimialueella avustamiseen liittyvissä asioissa. Lounais-Suomen Lihastautiyhdistyksen toimialueena on Varsinais-Suomi ja Satakunta. ETEENPÄINVIEJÄT Yhdistyksen puheenjohtajana Avustajakeskuksen alkuvuosina toiminut Virpa Puisto uskoi asiaan ja omalla panoksellaan teki enemmän kuin paljon toiminnan eteen. Hänen jälkeensä Anne-Mari Virolainen on nostanut Avustajakeskuksen profiilia ja vienyt kohti tulevia haasteita omassa johdossaan. Toiminnanjohtajana toimiva Sirke Salmela on ollut myös ratkaisevassa asemassa toiminnan kehittämisessä ja kasvussa. Hän on alusta asti ollut työntekijänä ja muiden työntekijöiden kera saanut toiminnan elämään ja kehittymään asiakaslähtöisesti. Muuttuvassa yhteiskunnassa on ollut tärkeää, että toiminnassa on ollut johtolanka, jota toiminnanjohtaja on säännönmukaisesti seurannut ja saanut myös työyhteisön mukaansa. Ei voida myöskään unohtaa vuosien varrella hallituksessa mukana olleita jäseniä, jotka ovat uskoneet toimintaan ja antaneet työntekijöille työrauhan ja luottamuksen. Vuosien varrella on törmätty myös suuriin vaikeuksiin mm. taloudellisesti, mutta yhteistyöllä eri tahojen kuten RAY:n kanssa on niistä selvitty. On hienoa huomata, että kun toiminnalle on tarve ja löytyy toteuttaja, joka herkällä korvalla ja sydämellä kehittää sitä, voidaan päästä vaikka minne. 1.1. ARVOT Arvot perustuvat yhdistyksen arvoihin ja niiden kokoamiseen käytettiin vahvasti avustajien, asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tietotaitoa. Arvotyöskentely oli matka, jonka aikana pohdittiin koko toimintaa. Arvoihin koottiin juuri ne ajatukset, jotka eniten määrittelevät Avustajakeskustoimintaa kaikkien osapuolten ja toimintojen näkökulmasta. ARVOT Olemme väylä osallisuuteen Palvelemme ammatillisesti ja tekemisen iloa kunnioittaen Toimimme tuloksellisesti jatkuvuuteen ja ihmislähtöisyyteen perustaen Osaamme ja onnistumme yhdessä 1.2. ORGANISAATIO Toiminnasta vastaa Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Se on valinnut toiminnanjohtajan, joka vastaa koko Avustajakeskustoiminnasta. Organisaatio on haluttu pitää yksinkertaisena ja helppona, jotta seuranta ja vastuut ovat selkeitä kaikille. Vapaaehtoistoiminta ja palkallinen toiminta sekä palvelumyynti ovat omia kokonaisuuksia, joita kehittävät omat tiimit tiimivastaavien johdolla. Yksi menestyksen avain on kuitenkin tiivis yhteistyö kaikkien näiden toimintojen välillä, niin markkinoinnissa kuin esim. koulutuksissakin. 1.3. YHTEISTYÖ Avustajakeskustoimintaa toteutetaan vahvassa yhteistyössä. Yhteistyötä toteutetaan kuntien, alan järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten sekä yritysten kanssa. Yhteistyötä tapahtuu monella eri tasolla. Se on läsnä toiminnan tarpeita kartoitettaessa eri kunnissa, markkinoinnissa, tiedottamisessa, kohtaamisessa, toteuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Se on aidosti Avustajakeskuksen moton mukaista - Yhteistyötä yli rajojen! Vuonna 2020 Avustajakeskus osallistui erilaisiin alueellisiin sekä valtakunnallisiin yhteistoimintaryhmiin pääsääntöisesti verkkovälitteisesti. Yhteistyötä toteutettiin kuudessa Kansalaisareenan valikko -työryhmässä (Rauma, Pori, Satakunta, Turku, Kaarina ja Salo) ja VAPA-lasten ja nuorten tukihenkilöjärjestöjen toiminnassa sekä ILOA-työryhmässä Turussa, valtakunnallisessa Kansalaisareena ry:ssä, Assistentti-info toiminnassa ja ”Vertaistuen kehittäjät” - sekä ”Tuetun vapaaehtoistoiminnan” -verkostoissa. Toiminnanjohtaja Sirke Salmela toimi valtakunnallisen Kansalaisareenan hallituksen varajäsenenä vuosille 2019–2020 YHTEISTYÖRYHMÄT Avustajakeskus järjestää vuosittain toiminta-alueellaan yhteistyöryhmiä, joihin kutsutaan yhteistyössä toimivia kuntasektorin, järjestöjen ja seurakunnan toimijoita. Ryhmien kokoontumisissa käydään läpi toimintojen periaatteita sekä toivotaan ryhmäläisiltä ideoita Avustajakeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Ryhmät kokoontuivat alueellisesti kevään aikana alueohjaajien, järjestösuunnittelijoiden ja toiminnanjohtajan vetäminä. Paikalla oli myös Tuettu vapaaehtoistoiminta –hankkeen 2017–2019 hankekoordinaattori kertomassa hankkeen alkumetreistä sekä toimintasuunnitelmasta. Yhteistyöryhmän osallistujiksi ovat valikoituneet yhteistyötahot, joiden kanssa Avustajakeskus toteuttaa tiivistä yhteistyötä Avustajakeskustoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2020 yhteistyöryhmiä kokoontui yhdellä paikkakunnalla ja pandemian vuoksi loput peruuntuivat keväältä. Ne korvattiin syksyllä Teams-sovelluksen kautta olleella yhteistyöryhmällä, jossa mukana oli 28 osanottajaa yhteistyökumppaneista koko alueelta. YHTEISTYÖKUMPPANIKUNNAT Toiminnassa ovat mukana kunnat (39): Aura, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kaarina, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Merikarvia, Mynämäki, Naantali, Nakkila, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pomarkku, Pori, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Salo, Sauvo, Siikainen, Somero, Säkylä, Taivassalo, Turku, Ulvila, Uusikaupunki ja Vehmaa. Muiden toiminta-alueella olevien kuntien osalta annettiin puhelinneuvontaa ja ohjausta, mutta välitystoimintaa emme pystyneet antamaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Palaverit pidettiin vuoden aikana näissä näkymissä 1.4. HENKILÖSTÖ Toimintaa organisoi ja toteuttaa sitoutunut ja vastuullinen henkilöstö, jonka hyvinvoinnista pidetään huolta. Vapaaehtoispuolen alueohjaajina toimivat Mirva Veneranta (Satakunta, ei Eura, Säkylä) Monika Nurmi (Salo, Somero, Sauvo, Paimio, Pöytyä, Aura, Marttila, Loimaa ja Parainen), Satu Heinonen ja Susanne Pohjola (Turku, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio) Sonja Ovaskainen (Masku, Mynämäki, Nousiainen, Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo, Laitila, Pyhäranta, Eura ja Säkylä) Tuettu vapaaehtoistoiminta –hankkeessa projektikoordinaattori Tricia Honkasalo 28.2. asti ja 1.2. alkaen Maarit Lehtinen. Tiimivastaavana toimi järjestösuunnittelija Kuu-Katjaana Sillanpää. Palkallisen puolen alueohjaajina toimivat Krista Hellén (Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Rauma,) Jenni Viljanen (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila) Sari Nikula (Kaarina, Turku), sijaisena Anna-Maija Koskinen 1.9.–15.11. Sonja Ovaskainen (Masku, Mynämäki, Nousiainen, Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo, Laitila, Pyhäranta, Eura ja Säkylä) Saana Keränen (Aura, Loimaa, Marttila, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Sauvo, Lieto) Krista Suosaari (Salo, Somero), Tiimivastaavana toimi järjestösuunnittelija Tarja Vasama. Talousosastolla toimi Sergej Kushnir, Olga Pukki, Jaana Vikstedt, tuntityöntekijänä Antti Virta Tiimivastaavana toimi talousvastaava Ulla-Maija Lind. Hallinto: toiminnanjohtaja Sirke Salmela ja talousvastaava Ulla-Maija Lind. Palveluohjaajana toimi Jasmin Toropainen ja hänen sijaisenaan 1.7.–31.7. Anna Salminen. Henkilöstö suoritti Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon StaraConsulting-yrityksen johdolla. Koulutukseen osallistuivat kaikki työntekijät, joista tutkinnon suoritti 16 työntekijää. Koulutus alkoi 2019 ja 2020 koulutuspäiviä oli vielä kolme. Tämän lisäksi työntekijät osallistuivat muihin koulutuksiin hyvin laajasti. Työntekijöille järjestettiin Tyky-päivä ja heidän kanssaan käytiin kehityskeskustelut. 1.5. TOIMITILAT Toimitilana Turussa oli Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry:n omistamat tilat os. Itäinen Pitkäkatu 68. Siellä toimivat Turun seudun toiminnasta vastaavat työntekijät sekä projektin työntekijä. Hallinto, hanke, palveluohjaaja ja talousosasto ovat vuokratiloissa lähellä päätoimistoa. Muualla olevat toimitilat olivat Salossa Astrum-keskuksessa, Raumalla Mansikkapaikassa ja helmikuusta alkaen Toimistoetapissa ja Porissa Yhteisötalo Otavassa. 1.6. RAHOITUS Vapaaehtoistoimintaa rahoittivat STEA ja sopimuskunnat sekä Sivis-opintokeskukselta saatu koulutustoiminta-avustus. Suurin kuluerä oli henkilöstökulut, jotka olivat 79 % kaikista kuluista. Seuraavaksi tulivat koulutus-, puhelin-, ATK- ja toimitilakulut, jotka olivat 21 % kuluista. Palkallisen puolen toiminnan rahoitus tuli kuntien avustuksista ja palvelujen myynnistä. Suurin kuluerä on henkilöstökulut 60 % kaikista kuluista. Seuraavaksi tulevat koulutus-, puhelin-, ATK- ja toimitilakulut, jotka olivat 25 % kuluista. 1.7. MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Markkinointi on yhtenäistä. Käytössä on jokaisella alueella samanlainen markkinointikonsepti. Messuilla/esittelytilaisuuksissa on käytössä samanlaiset tiedotteet, somisteet, esitykset ja roll-upit. Henkilökunnalla on esittelytilaisuuksissa/ koulutustilaisuuksissa Avustajakeskuksen väreissä oleva vaatetus, jolloin heidät erottaa yhteenkuuluvaksi joukoksi. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa vaikeutti vuoden aikana pandemia, jonka vuoksi ei yhteistyölle löytynyt uusia kanavia. Sosiaalisen median käyttöä on tehostettu ja sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetty resurssien rajoissa. Käytössämme on Facebookin yleissivut sekä omat suljetut ryhmät avustajille ja henkilökohtaisen avun työnantajille. Lisäksi käytämme Instagramia markkinointiin. Myös perinteiset tiedotuskanavat olivat tärkeitä etenkin iäkkäämpien asiakkaiden tavoittamiseksi. Esitteet, Lihastautiliiton Porras-lehti ja yhdistysten julkaisut olivat edelleen tärkeä tiedotuksen ja markkinoinnin väylä. Kotisivut palvelevat laajasti ja niissä vierailumäärät ylittävät 165 000 ja yksittäisten kävijöiden määrä yli 71 000 vuodessa. Toiminnasta tiedotettiin vuoden aikana monissa eri paikoissa. Tavoitettiin lähes 10 000 ihmistä eri puolilla toiminta-aluetta pandemiasta huolimatta. Lista paikoista löytyy raportin lopussa. Laajempi tiedote lähti avustajille 2x vuoden aikana ja sähköinen kuukausitiedote 11x vuodessa. Työnantajille lähetimme 2x tiedotteen ajankohtaisista asioista. Tuetun työsuhteen työnantajille ja avustajille tiedotimme erikseen 2x vuoden aikana. Yhteistyökumppanimme tiedottivat Avustajakeskuksen palveluista aktiivisesti nettisivuillaan, julkaisuissaan ja palveluesitteissään. Avustajakeskus teki yhteistyötä laajasti eri toimijoiden (vammais- ja potilasjärjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, sairaalat ja muut vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot) kanssa. 1.8. KOULUTUS Avustajakeskuksen avustajille järjestettävät koulutukset koostuvat kolmesta vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksesta: Vammaisavustajakurssi, avustamisen lyhytkurssi ja uima-avustajakurssi. Näiden lisäksi Avustajakeskus järjestää yksittäisiä lisäkoulutuksia vaihtelevista aiheista kaikille rekisteröityneille avustajille. Koulutukset ovat avoimia ja maksuttomia, ne eivätkä vaadi rekisteröitymistä, aikaisempaa koulutusta tai kokemusta. Koulutuskohtainen erittely liitteenä. Korona (COVID-19) vaikutti Avustajakeskuksen koulutusten järjestämiseen vahvasti vuonna 2020. Koulutusten peruuntuminen koski etenkin kevään osuutta. Vuonna 2019 suunnitelluista raportointivuoden koulutuksista peruuntui n.60%. Kevään aikana koulutuskokonaisuus sai uudistuneen ilmeen ja syksyllä 2020 Avustajakeskus järjesti jo verkkopohjaisia koulutuksia. Vammaisavustajakurssit Vammaisavustajakurssi järjestetään 22–25 opintotunnin koulutuksena. Kurssit koostuvat luennoista, joissa käsitellään avustamista, moninaisuuden kohtaamista ja vapaaehtoistoiminnan etiikkaa, apuvälineitä, näkövammaisen opastamista sekä muistiasiakkaan kohtaamista. Lisäksi kursseilla on itse sairastavien puheenvuoroja eri yhdistyksistä sekä käytännön harjoitteita. Kurssien ohjelmat ovat perusperiaatteiltaan samanlaiset joka alueella. Avustajakurssien laatua valvotaan tarkasti ja kaikista kursseista kerätään palauteasteikolla 1–4. Vuonna 2020 vammaisavustajakurssien keskiarvo oli 3,8. Poikkeusajan kokoontumisrajoitusten epävarmuuden vuoksi peruuntui 5 yksittäistä lähikurssia. Lyhytkurssit Lyhytkurssit toimivat vammaisavustajakurssin lailla polkuna Avustajakeskuksen vapaaehtoistoimintaan. Lyhytkursseilla käydään avustamisen teoriaa ja käytäntöä läpi kevyillä menetelmillä ilman järjestöjen esittäytymistä. Kurssit sopivat henkilöille, joilla ei ole pitkään kurssiin aikaa tai kuntiin, joissa pitkän kurssin osallistujien määrän kokoon saaminen on hyvin epävarmaa. Vuodelle 2020 suunnitellut lyhytkurssi Marttilaan (liian vähän osallistujia) ja Saloon peruttiin (korona). Uintiavustajakurssit Uintiavustajakurssit toteutetaan yhteistyössä SUHin (Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto) kanssa. Kursseilla koulutetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisia soveltavan liikunnan tarpeisiin niin järjestöjen, kuin kuntien näkökulmasta. Avustamisen kohderyhmäksi on ohjautuneet lapset, joita kurssilla on myös käytännön harjoitteessa mukana. Vuoden 2020 osalta uintiavustajakurssi peruuntui loppumetreillä uimahallien sulkemisesta johtuen (korona). Kuvassa verkon kautta jaettu tukiviittomakoulutuksen vetäjä Hanna Jalo Lisäkoulutukset Avustajakeskus järjestää vuosittain erilaisia lisäkoulutuksia. Lisäkoulutusten aiheet suunnitellaan toiveiden mukaan, avustajia ja asiakkaita kuunnellen. Vuonna 2020 lisäkoulutusta annettiin mm. tukiviittomista, työsuhdeasioista ja ergonomiasta. Lista liitteenä. Avustajainfot Avustajakeskus järjestää kuukausittain alueellisesti Avustajainfon palkallisesta avustajatyöstä kiinnostuneille henkilöille. Infossa käsitellään laajasti henkilökohtaiseen apuun ja avustajan työhön liittyviä asioita. Toukokuusta 2020 alkaen infot pidettiin verkossa Teams-yhteyksillä (korona). Lista liitteenä. 1.9. VERTAISTOIMINTA Vertaistukitoiminta toteutettiin yhteistyössä Avustajakeskuksen palkallisen ja vapaaehtoistoiminnan kanssa. Tämä toteutustapa palvelee avustajia, koska suuri osa toimii samanaikaisesti niin vapaaehtois- kuin palkallisella puolellakin. Ryhmissä toimivat vertaisvetäjät, joiden tehtävänä on pitää ryhmä yhtenäisenä ja edesauttaa ryhmän toiminnallisuutta vertaisryhmänä. Ryhmän tarpeesta riippuen, tapaamisia oli vuoden aikana 2-10/alue. Ryhmät toimivat Turussa, Salossa, Loimaalla, Somerolla, Uudessakaupungissa, Raisiossa, Raumalla, Porissa ja Kankaanpäässä. Vuoden aikana vertaistoiminta siirtyi osaksi verkkoon poikkeusajan seurauksena. Näin Avustajakeskus sai tukitoimintaa, vertaistoiminnan muodossa, järjestetty tarvitseville kokoontumisrajoista huolimatta. Alueilla oli yhteensä 27 fyysistä kokoontumiskertaa, joihin tehtiin 188 käyntiä. Teams -pohjaisia kokoalueen avustajat kokoavia tapaamisia järjestettiin 3, niihin otti osaa yhteensä 31 avustajaa. Avustajakeskuksen vertaisryhmissä toimiville vertaisvetäjille toteutettiin vertaistoimintaa tukeva koulutus. Vertaistoiminnan vetäjävertaisille toteutettiin vuonna 2020 kokopäiväisen ”vertaisvetäjien lauantain” sijaan ”vertaisvetäjien iltamat” verkkoympäristössä. Vapaaehtoistoiminnan vertaistuelliset kiitoskahvit Vapaaehtoiset tapasivat toisiaan kesällä Avustajakeskuksen järjestämillä kiitoskahveilla. Kahvit on perinteisesti järjestetty 8-10 paikkakunnalla. Vuoden 2020 osalta kiitoskahvit siirtyivät kesäiseen luontoon, jossa tapaaminen järjestettiin turvallisen kohtaamisen edellytyksillä. Kiitoskahvit järjestettiin Turussa, Kaarinassa, Raumalla, Pomarkussa ja Uudessakaupungissa. Osallistujia tapaamisilla oli yhteensä 59. 1.10. YHTEYDENOTOT SEKÄ OHJAUS JA NEUVONTA Avustajakeskuksen palvelunumero on ohjannut ja neuvonut avustamiseen liittyvissä asioissa aivan alusta asti. Vuonna 2016 se keskitettiin palveluohjaajalle, mutta edelleen kaikki työntekijät ohjaavat ja neuvovat sekä asiakkaita että avustajia. Lisäksi on palkanlaskennassa oma palvelunumero Tuettu työsuhde -palvelun käyttäjille ja heidän avustajilleen. Palvelunumero palveli koko vuoden ajan ma-to klo 9–12 välitysasioissa ja klo 13–15 ohjaus- ja neuvontasioissa. Palkanlaskennan numero vastasi ma-to klo 9–15 sekä palkanmaksupäivinä. Palvelunumero oli kiinni 20.12.-31.12.20. Palkallisella puolella yhteydenottoja tuli vuoden aikana lähes 26 850 kpl. Näistä ohjaus ja neuvontayhteydenottoja oli 65 % (vuonna 2019 48 %), välitykseen liittyviä yhteydenottoja n. 27 % (vuonna 2019 35 %) ja muita 8 % (vuonna 2019 17 %). Uusia kontakteja oli kaikista 6 % (vuonna 2019 11 %). Palkallisella puolella eniten yhteydenottoja tuli avustajilta 51 % (vuonna 2019 56 %) ja seuraavaksi tuetun työsuhteen työnantajilta 27 % (vuonna 2019 23 %). Muita yhteydenottajia olivat viranomaiset, omaiset ja työnjohtajat. Yhteydenotoista 52 % (vuonna 2019 43 %) tuli puhelimitse, sähköpostilla 43 % (vuonna 2019 49 %) ja loput muilla tavoin. Vapaaehtoispuolella yhteydenottoja tuli lähes 7500. Näistä ohjaus- ja neuvontayhteydenottoja oli 38 % (vuonna 2019 30 %), välitykseen liittyviä yhteydenottoja 38 % (vuonna 2019 39 %). Uusia kontakteja oli kaikista 6 % (vuonna 2019 9 %). Vapaaehtoispuolella eniten yhteydenottoja tuli avustajilta 52 % (vuonna 2019 51 %), seuraavaksi eniten viranomaisilta 25 % (vuonna 2019 22 %) ja asiakkailta 10 % (vuonna 2019 13 %). Muita yhteydenottajia olivat mm. eri yhteistyökumppanit. Yhteydenotoista 57 % tuli puhelimitse, loput sähköpostilla 34 % tai henkilökohtaisella tapaamisella. Tuettu vapaaehtoistoiminta-hankkeessa yhteydenottoja 9 % kaikista vapaaehtoispuolen yhteydenotoista ja näistä noin puolet ohjaus ja neuvontapuheluita. Yhteydenotoista n. 20 % oli yhteistyökumppaneilta. Kotisivuilla on mahdollisuus tavalliseen yhteydenottoon sekä välitysyhteydenottoon. Lisäksi käytössä on työntekijöiden työpuhelimessa WhatsApp ja yhteyksiä voi ottaa myös Facebookin kautta. Toimistolla käynnit olivat vuoden aikana vähäisiä pandemian vuoksi. Yhteydenottoja tulee eniten omalta toimialueeltamme, mutta myös ympäri Suomea. Palveluohjaaja auttaa kaikkia. Koulutettu henkilökunta antaa ajantasaista, yleistä neuvontaa avustamiseen liittyvissä asioissa ja kaikkien sopimuskuntien asukkaat voivat kysyä ja saada neuvoja. Ohjauksen ja neuvonnan määrä on vuosittain kasvanut ja kertoo siitä, että palvelumme on löydetty ja pystymme auttamaan yhteydenottajia. 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA 2.1. YLEISTÄ Lounais-Suomen Avustajakeskuksen vapaaehtoistoiminta perustuu mahdollisuuksien antamiseen, niin tekijälle – kuin vastaanottajalle. Palvelu on aktiivista vapaaehtoistoimintaa, joka pääsääntöisesti suuntautuu kodin ulkopuolelle. Periaatteena yhdessä tekeminen – ei puolesta. Vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja kehittämisen työryhmänä toimii vapaaehtoistoiminnan tiimi. Tiimiin kuului 2020 5 alueohjaajaa, projektikoordinaattori, palveluohjaaja sekä vapaaehtoistoiminnan järjestösuunnittelija. 2.2. VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET Periaatteet • Tasa-arvoisuus: Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina. • Vastavuoroisuus: Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. • Palkattomuus: Palkkio on toiminnasta saatu hyvä mieli. • Ei-ammattimaisuus: Vapaaehtoinen ei koskaan korvaa alan ammattityöntekijää. Vapaaehtoinen toimii Avustajakeskuksessa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. • Luotettavuus ja sitoutuminen: On arvioitava omat voimavarat, jotta ei lupaa enemmän kuin jaksaa. Vapaaehtoinen tekee sen mitä lupaa ja ilmoittaa, jos ei pääse/pysty. Vapaaehtoinen voi itse määritellä kuinka pitkän ajan on käytettävissä. • Vaitiolovelvollisuus: Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen eikä levittele saamiaan tietoja. Ongelmatilanteessa vapaaehtoisella on velvollisuus keskustella tilanteesta ammattilaisen kanssa. • Puolueettomuus: Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle. • Autettavan ehdoilla toimiminen: Vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä kenenkään puolesta. • Monialainen yhteistyö: Vapaaehtoinen toimii tuettavien, ammattityöntekijöiden, omaisten ja ystävien tukena ja kumppanina. • Toiminnallisuus: Yhdessä tehdään - ei puolesta. Mahdollistetaan osallistuminen. • Kulukorvaus: Asiakas korvaa vapaaehtoisen kulut toiminnan aikana. • Vapaaehtoiset on vakuutettu Avustajakeskuksen toimesta toiminnan aikana. 2.3. VÄLITYSTOIMINTA Väestön ikääntyminen näyttäytyy myös Avustajakeskuksen toiminnassa. Vapaaehtoisia tarvitaan tukemaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten omatoimisuutta. Ilman vapaaehtoista moni asia hoituisi jonkun toisen tekemänä, ilman asiakkaan omaa mahdollisuutta osallistua (kaupassakäynnit, asioinnit yms.). Vapaaehtoista avustajaa Avustajakeskuksesta voi kysyä liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille, muistiasiakkaille sekä näihin sovellettaville asiakkaille. Pääsääntönä pidetään yhtä avustajakäyntiä viikossa samalle asiakkaalle, jotta mahdollisimman monia kyetään laadukkaasti palvelemaan. Avustustilanteessa asiakas maksaa avustajalle kertyvät kulut (esimerkiksi mahdolliset sisäänpääsymaksut) sekä 7 € kulukorvauksen korvaamaan kuluja, jotka syntyvät vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta (esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan liittyvät matka- ja puhelinkulut). Vapaaehtoisia ei välitetä sairaan- tai kodinhoidollisiin tehtäviin. Avustajakeskuksen ollessa vammaisjärjestö, asiakkaan ensisijainen avun tarpeen määräävä tekijä ei saa olla mielenterveys- tai päihdeongelma. Vuoden aikana välityspuheluita tuli Avustajakeskukseen 2800kpl (2019, 5000). Avustajakeskus kykeni vuonna 2020 vastaamaan melkein kaikkiin keskukseen tulleisiin vapaaehtoispyyntöihin. Avustajaa ei löytynyt 0,1 % (vuonna 2019, 0,2 %) keikkapyynnöistä. Peruttuja keikkapyyntöjä oli vuonna 2020 1,5% kaikista keikoista, joista 62% oli asiakkaan peruutus ja 23% pandemian tuomat rajoitukset. Näihin johti Avustajakeskuksen ulkopuolinen syy mm. asiakkaan oma muuttunut tilanne tai hänen tarpeensa muuttuminen. Yksittäinen vapaaehtoistoiminnan käynti Asiakkaalla on tarve yksittäiselle vapaaehtoisen käynnille pääsääntöisesti, kun hän tarvitsee tukea matkalle lääkäriin, kauppaan tai muihin yksittäisiin asiointeihin. Vapaaehtoinen tukee asiakasta kulkemiseen tai asiointiin liittyvissä haasteissa. Asiakas kokee tuen hyvin tarpeelliseksi kyetäkseen omatoimiseen elämään yhteiskunnassa (asiakaskysely 2020). Vakituiset vapaaehtoistoiminnan käynnit Asiakkaalle sovitaan saman avustajan toteuttamana vakituiset käynnit esim. 2-4 krt/kk. Vakituisten käyntien tarve vaihtelee asiakaskohtaisesti, mutta myös vakituisten vapaaehtoisten saatavuus sanelee käyntimääriä. Pääsääntöisesti vakituinen vapaaehtoinen toteuttaa harrastetoimintaa mm. ulkoilua asiakkaan kanssa. Vapaaehtoinen toimii tällöin tukena toiminnassa ja toimintaan ryhtymisessä. Ryhmätoiminta Avustajakeskus välittää ryhmäavustajia kuntien soveltavan liikunnan tarpeisiin sekä yhteistyöjärjestöjensä liikunta ryhmiin. Liikuntaryhmissä vapaaehtoiset avustavat kaikkia ryhmäläisiä, jotka toteuttavat soveltavaa liikuntaa ja tarvitsevat pienimuotoista apua toimiakseen yhtenä ryhmän jäsenenä. Jos avun tarve asiakkaalla laajenee, järjestävää tahoa rohkaistaan ohjaamaan asiakas Avustajakeskukseen kysymään ns. omaa avustajaa. Näin asiakas kykenee jatkamaan luontevasti ryhmätoiminnassa, vaikka tuentarve kasvaisikin yleisavustuksen piiristä laajemman tuen tarpeeseen. Ryhmäavustajat toimivat myös tarpeen tullen saavutettavuuden piiriin kuuluvissa ryhmissä. Tällöin on kyse ryhmistä, joihin oletetaan saapuvan tuen tarpeisia ihmisiä kokouksiin ja ryhmätapaamisiin (yhdistysten virkistyspäivät, kuntien asukaspäivät jne.). Vapaaehtoiset toimivat tällaisessa ryhmässä yleisavustajina korostuneen tuentarpeen henkilöille. Tuki voi olla yleisluonteista asiakkaan ohjausta paikan päällä, ruokailutilanteissa tarjottimien kantamista jne. 2.4. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoiset ohjautuvat Avustajakeskuksen koordinoimaan vapaaehtoistoimintaan laajoja reittejä. Toisille ensimmäinen kontaktipohja on Avustajakeskuksen vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Vammaisavustaja – kurssi, kun taas toiset ottavat suoraan yhteyttä esim. ystävän suosituksesta. Messuille osallistuminen sekä tapahtumissa näkyminen tuo mukaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita Avustajakeskustoimintaan. Poikkeus vuosi 2020 pysäytti tapahtumamarkkinoinnin sekä vähensi koulutuksia, joka selvästi hidasti vapaaehtoisten ohjautumista Avustajakeskukseen. Myös vapaaehtoiseksi haluavat olivat epävarmoja toimintaan ryhtymisestä (toiminnankysely 2020). Saman epävarmuuden uskotaan myös vaikuttaneen paljon alkujaan vapaaehtoisten toimintaan mukaan lähtemiseen. Uusia vapaaehtoisia Avustajakeskukselle on vuoden aikana ohjautunut 40 (2019 123). Avustajakeskuksen vapaaehtoisten rekisterissä vuonna 2020 oli 713 aktiivista vapaaehtoista, joista 15 % miehiä. Avustajakeskuksen vapaaehtoistoiminnan kyselyn mukaan vapaaehtoiset kokevat Avustajakeskuksen luotettavaksi kumppaniksi. He arvostavat henkilökohtaista yhteydenpitoa (sähköposti/puhelin) ja kokevat vapaaehtoistoiminnan Avustajakeskuksen kautta mielekkääksi, oman hyvinvoinnin nostattajaksi. 70 % kyselyyn vastanneista koki poikkeusajan vaikuttavan vapaaehtoistyön vastaanottamiseen. Avustajakeskus oli mukana myös Stean selvityksessä kohtaamispaikoista. Tämä oli jo toinen kerta ja saimmekin nyt vertailumateriaalia vuoden 2016 selvitykseen nähden. Yhteenveto kaikista paikoista löytyy https://bit.ly/kohtaamispaikat Liitteessä lisää tietoa Avustajakeskuksen tuloksista. 2.5. ASIAKKAAT Kevät 2020 hidasti välitystoimintaa hetkellisesti. Epävarmuus liikkumisen rajoitteista ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista vähensi tilauksia. Olemassa olevat vakituiset käynnit asiakkaiden luona pysähtyivät täysin, jos asiakas asui palveluyksikössä, joka sulki ulkopuolisilta oven tartuntatautitilanteeseen vedoten. Tämä oli monelle asiakkaalle raskasta ja toi heidän tilanteeseensa paljon epätietoisuutta. Toisaalta taas loppukesästä tilanne tasaantui ja kysyntä yltyi. Vuonna 2020 asiakkaita oli rekisterissä 1106 (2019 1087) ja uusia asiakkaita tuli vuoden aikana 306 (vuonna 2019 379). Avustajakeskuksen vapaaehtoistoimintaa vastaanottavia ryhmiä toimi koko alueella vuonna 2020 53 kpl. Tilastoinnissa asiakkaiden diagnooseja ei tilastoida, mutta heidät jaotellaan erilaisiin ryhmiin, sen mukaan minkälainen avun tarve heillä oli. Näitä olivat liikuntavamma, näkövamma, kehitysvamma, muistiongelma tai muu. Monella on useampi kuin yksi edellä mainituista kategorioista. Suurin ryhmä on liikuntavammaiset, joita 290, Liikuntavamma ja muistisairaus oli 237:lla ja muistisairaus 162:lla. Erilaisia vammojen ja sairauksien yhdistelmiä oli kuitenkin 274:llä. Vuoden asiakasmääriä tilastoitaessa, liikunnallinen ryhmätoiminta näyttäytyy yhtenä asiakkaana. Avustajakeskuksen ryhmät ovat kolmannen osapuolen järjestämiä ja ylläpitämiä, näiden ryhmien tilastointi ei suoraan kuulu avustajakeskuksen tilastoinnin mahdollisuuksiin. Kuitenkin alustavaa osviittaa vaikuttavuudesta näissä ryhmissä antaa Turun soveltavan ryhmien lukumäärät. Turun kaupungin soveltavan liikunnan ryhmiin, joissa Avustajakeskuksen avustajat olivat tukemassa liikkujia, osallistui vuoden aikana 2486 asiakakasta. Kuvassa Liikkuvan resurssikeskuksen markkinointibussi, jossa olimme mukana 3. PALKALLINEN TOIMINTA 3.1. YLEISTÄ Avustajakeskus tarjoaa työnantajille mahdollisuuden hakea kauttamme henkilökohtaista avustajaa. Työnantajalla tulee olla kunnan vammaispalvelusta henkilökohtaisen avun päätös työnantajamallilla toteutettuna. Työstä kiinnostuneet työnhakijat/avustajat tulevat pääasiassa mukaan alueellisten Avustajainfojen kautta, joissa kerrotaan henkilökohtaisen avustajan työstä ja sen erityispiirteistä. Järjestämme lisäkoulutusta, vertaistukea sekä annamme ohjausta ja neuvontaa meille rekisteröityneille avustajille ja työnantajille. Palkallisen toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa oma työryhmä. Tähän tiimiin kuuluu 6 alueohjaajaa, palveluohjaaja sekä palkallisen toiminnan järjestösuunnittelija. 3.2. AVUSTAJAINFO Kerran kuukaudessa järjestettävissä kaikille avoinna olevissa avustajainfoissa esitellään Avustajakeskuksen toimintaa, henkilökohtaisen avun sisältöä sekä työnhakuprosessia järjestelmämme kautta. Mikäli henkilökohtaisen avustajan työ kiinnostaa, varaavat he ajan henkilökohtaiseen keskusteluun alueohjaajan kanssa. Avustajainfon käyneet ja keskusteluajan varanneet saavat rekisteröintilomakkeen ja väliaikaiset tunnukset, joilla he pääsevät tutustumaan avoinna oleviin työpaikkoihin. Keskusteluaikana käydään läpi rekisteröintilomake ja otetaan huomioon avustajan soveltuvuus alalle sekä kirjataan henkilö avustajarekisteriin. Halutessaan työnhakija voi tehdä itsestään työnhakuilmoituksen, joka on nähtävissä työnantajien osiossa kotisivuillamme. Vuonna 2020 Avustajainfoja järjestettiin alkuvuonna fyysisesti Turussa, Raumalla, Porissa ja Salossa. Lisäksi Avustajainfoja pidettiin Uudessakaupungissa ja Kankaanpäässä. Suomessa alkaneen poikkeustilan vuoksi kaikki fyysiset infot perutettiin huhtikuusta lähtien. Avustajainfot siirrettiin toimimaan verkossa ja toukokuusta (6.5.2020) lähtien Avustajainfot pidettiin Teams -verkkoyhteydellä koko toimialueella yhteisesti. Avustajainfoihin tulijat löysivät meidät ystävien tms. kautta 48 %, kotisivuiltamme 30 %, netistä 10 %, Mol.fi sivuilta 5 % ja loput muista yhteyksistä tai kurssien kautta. Avustajainfoihin osallistui yhteensä 310 henkilöä (2019 vuonna 515 henkilöä). Näistä fyysisesti infon kävi 105 henkilöä ja etäyhteyksillä infoihin osallistui yhteensä 205 henkilöä. Infoon osallistujien määrä väheni koronan vaikutuksesta. Fyysisiä infoja ei pidetty maaliskuun jälkeen eikä etänä pystynyt infoon osallistumaan, jos ei ollut käytössään älypuhelinta tai tietokonetta. Riskiryhmään kuuluvat ja iäkkäämmät avustajaehdokkaat jäivät myös pois, koska olivat huolissaan omasta terveydestä maailmassa olevan pandemian vuoksi. 3.3. AVUSTAJIEN MÄÄRÄ Vuoden aikana kävi alueohjaajien kanssa henkilökohtaisessa keskustelussa 193 henkilöä (vuonna 2019/387 hlö, 2018/463 hlö) jotka olivat avustajan työstä kiinnostuneita. Maassa vallitsevan poikkeustilan vuoksi työtä hakevien avustajien määrä on ollut vuonna 2020 huomattavasti edellisiä vuosia vähäisempi. Uusia avustajia rekisteriin tuli 411 (vuonna 2019 708, vuonna 2018 747), heistä osa siis alkukeskustelun kautta ja loput siirtyivät rekisteriin ollessaan jo työssä. Henkilöitä avustajarekisterissä oli aktiivisena 3489 (v.2019/3078 henkilöä, 2018/3406 hlö, 2017/2766 hlö, 2016/3262 hlöä), joista 50 % oli työnhakijoita ja 50 % työssä olevia avustajia. Avustajista 14 % on miehiä. Avustajien keski-ikä on 44 vuotta. Keväällä avustajien rekisteröintilomake kehitettiin sähköiseksi. Keskustelut työnhakijoiden ja alueohjaajien kesken käytiin kevään jälkeen Teams-yhteydellä. 3.4. AVUSTAJIEN VÄLITYS Rekisteröityneet avustajat katsovat avoimia työpaikkoja kotisivuiltamme ja ovat yhteydessä palveluohjaajaan, joka antaa työnantajan tai tämän yhteyshenkilön yhteystiedot avustajaa kiinnostavista työpaikoista. On havaittavissa selvää tasoittumista välitysmäärissä, mutta se selittyy kuntien tekemien päätösten määrän tasoittumisessa. Lisäksi avustajien työn arvostuksen paraneminen ja työn selkiytyminen on pidentänyt työsuhteita. Myös jakamamme tieto ja koulutus ovat selvästi lisänneet työsuhteiden kestoa ja näin ollen paikkoja on ollut vähemmän auki kuin ennen. Työpaikkoja syntyi kauttamme välitetyn avustajan kanssa 3295 kertaa (2019 vuonna 3020 kertaa). Tässä luvussa on vakinaiset ja sijaisuudet. Kevään koronatilanteesta johtuen, olemme pitäneet erillistä listaa sijaisista. Nämä henkilöt pystyvät pieniin sijaisuuksiin, jos vakituinen työntekijä kuului riskiryhmään, eikä tilanteesta johtuen voinut työskennellä avustajana työnantajallaan. Näiden lisäksi 83 kertaa (vuonna 2019 60, vuonna 2018 124, vuonna 2017 131, vuonna 2016 123) jäi paikka täyttymättä tai työnantaja perui työvälityksen. Näistä syynä oli, että asiakkaan tilanne oli muuttunut ja tarvetta ei ollutkaan tai avustaja löytyi muuta kautta. Työpaikkoja perutettiin myös pandemian vuoksi, jos työnantaja kuului riskiryhmään tai muuten tunsi pelkoa sairastumisesta. Kuvassa ergonomiakoulutuksen vetäjä Noora Kärkkäinen ja parina Jasmin Toropainen 3.5. TYÖNANTAJAT Avustajakeskus auttaa työnantajia löytämään työntekijän henkilökohtaiseksi avustajaksi, koulunkäyntiavustajaksi, tukihenkilöksi tai omaishoidon lomittajaksi. Avustajaa etsitään aina työnantajan määrittelemillä hakuehdoilla. Uusia työnantajia tuli vuoden aikana 249 henkilöä (v2015/310 hlö, v2016/329, v2017/248, v2018/250, v2019/264). Työnantajat kuulivat toiminnastamme kuntien vammaispalvelujen kautta, toisilta työnantajilta ja avustajilta sekä tiedotustilaisuuksistamme. 4. PALVELUMYYNTI 4.1. YLEISTÄ Vuosina 2007–2011 olleen henkilökohtaisen avun keskus -hankkeen (HAK-projekti) kuluessa kävi selväksi, että useissa työsuhteissa tarvittiin merkittävämpää tukea ja neuvontaa työsuhteen onnistumiseksi. Useille vaikeavammaisille henkilöille työnantajaksi ryhtyminen tuntuu liian monimutkaiselta ja monista asioista koettiin epävarmuutta. HAK-projekti lähti kehittämään Tuettu työnsuhde -mallia. Tuettu työsuhde -palvelu pilotoitiin Rauman kunnan alueella 2009, mistä sitä laajennettiin muille alueille. Vuonna 2014 mukana olivat lähes kaikki toimialueemme kunnat. Avustajakeskus tuottaa tukipalvelua henkilökohtaisen avun työantajille. Näitä ovat Tuettu työsuhde ja Akuutti sijaisvälitys -palvelu. Näissä palveluissa lähtökohtana on tukea työnantajamallilla olevia työnantajia. Kunnan myöntämällä Tuettu työsuhde -päätöksellä työnantaja saa tukea lakisääteisissä velvoitteissa ja työsuhteen ylläpidossa sekä siihen liittyvissä asioissa ja tilanteissa. 4.2. TUETTU TYÖSUHDE -PALVELU Tuetussa työsuhde -palvelussa työantajalla on Avustajakeskuksesta oma yhteyshenkilö, joka auttaa ja opastaa työsuhteen aikana. Avustajakeskuksen työntekijä on apuna alusta asti rekrytoinnissa, työsuhteen ehdoista sopimisessa, työvuorojen laadinnassa, kehityskeskustelussa ym. työsuhteeseen kuuluvissa asioissa. Toimimme työnantajan valtakirjalla ja hoidamme osaa työnantajan lakisääteisistä velvoitteista (mm. vakuutukset, verot, palkanlaskenta, tth-sopimukset). Työnantaja on aina vastuussa työsuhteesta ja valitsee itselleen sopivan avustajan. Kunnissa säästetään aikaa, kun erityistä tukea tarvitsevat työsuhteet siirretään tämän tuen piiriin. Tuettuja työnantajia oli vuonna 2020 yhteensä 1394 henkilöä (2019 yhteensä 1262 henkilöä, 2018 yhteensä 1208 henkilöä). Uusia tuettuja päätöksensaajia tuli tuettuun toimintaan 205 henkilöä (v2019/197, v2018/237, v2017/248, v2016/329, v2015/310 henkilöä). 4.3. AKUUTTI SIJAISVÄLITYS -PALVELU Henkilökohtainen avustaja on useimmiten välttämätön työnantajalle. Avustajan äkillinen sairastuminen tai muu poissaolo on monelle työnantajalle suuri ongelma. Avustajakeskus on kehittänyt mallin, jolla äkilliseen sijaistarpeeseen pystytään vastaamaan välittömästi. Palvelu on aloitettu vuonna 2010. Akuutti sijaisvälitys on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta se toimii hyvin ja joustavasti. Akuutti sijaisvälitys on auki kaikkina vuoden päivinä ma-pe klo 8–15 ja la-su sekä pyhäpäivinä klo 8–12. Avustajakeskuksen työntekijä ottaa vastaan työnantajalta tulleen akuutin sijaispyynnön. Sen jälkeen soitetaan vuorossa olevalle päivystävälle avustajalle, joka lähtee sijaiseksi työnantajan luokse. Sijainen on asiakkaan luona erikseen sovittavana aikana tai viimeistään kahden tunnin kuluessa soitosta. Akuutti sijaisvälitys -palvelu voidaan myöntää vain tuettu työsuhde -palvelun asiakkaille. Palvelu voidaan ottaa toistaiseksi voimassa olevaksi tai erikseen sovituksi ajaksi kerrallaan. Palvelusta kunta maksaa sovitun maksun. Akuutin avustajien työajanmäärä vastasi 2020 vuonna yhtä henkilötyövuotta (2019 2,3 ja 2018 3,9 ja 2017 3, 2016 2,7 ja 2015 2,5). Palvelun piirissä olevat asiakkaat ovat vähentyneet 20 % edellisestä vuodesta. 4.4. TALOUS Tämä osio käsittää seuraavat osa-alueet: Tuettu työsuhde -palvelu, Akuutti sijaisvälitys -palvelu, tukihenkilöpalvelu ja omaishoidon lomitukset. Tulot tulevat kunnilta, jotka tarjoavat asiakkailleen erityistä tukea työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Erityinen tuki sisältää kotikäynnit ja ohjauksen ja neuvonnan sekä palkanmaksun ym. työnantajavelvollisuuksien täysimittaisen hoidon. Kunnat ostavat palvelun, koska näin sosiaalitoimi ja vammaispalvelu säästävät työntekijöidensä aikaa muihin tehtäviin. Palvelumyynnin tuotolla on mahdollista kehittää ja parantaa erilaisia palvelumuotoja. 5. VAPAAEHTOISTOIMINTA KAIKILLE-HANKE 2017-2020 5.1 YLEISTÄ Tuettu vapaaehtoistoiminta –hanke edisti kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta kehittämällä Lounais-Suomen Avustajakeskuksen matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminnan. Hankkeen lähtökohtana on periaate siitä, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallisuuteen ja toimijuuteen, jota vapaaehtoistoiminnassa voidaan toteuttaa. Tämän ajatuksen johdattamana hankkeessa luotiin erilaisia toimintamalleja, joissa vapaaehtoistoimintaa voidaan räätälöidä vapaaehtoisen yksilöllisten tarpeiden, taitojen ja tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen Mentorointimalli toimii hankkeessa kehitettyjen matalan kynnyksen tukimallien perustana. Mentorointimallin mukaisessa vapaaehtoistoiminnassa tehtävään koulutettu Avustajakeskuksen rekisterissä oleva kokenut vapaaehtoinen ohjaa, neuvoo, opastaa ja tukee erityisestä tuesta hyötyvää vapaaehtoista avustamistoiminnan toteutuksessa. Mentorointitehtävään koulutettuja, kokeneita vapaaehtoisista käytämme termiä Taustatukivapaaehtoinen ja hankkeen kohderyhmän vapaaehtoisista, tuettu vapaaehtoinen. 5.2. VUOSI 2020: TOIMINNAN JUURRUTTAMISEN VUOSI Vuosi 2020 pysäytti hankkeen käytännön pilotointitoiminnan. Salossa, Turussa ja Mynämäellä toteutettava tuettu vapaaehtoistoiminta suuntautuu palveluasumisyksikköihin. Maaliskuussa 2020 yksiköt sulkivat ulkopuolisilta ovensa, joten toiminta pysähtyi niiltä osin ja ryhmät ehtivät toteuttaa ainoastaan muutaman käynnin (1 Salo, 1 Mynämäki). Festivaaliyhteistyötä Porissa (Porin Jazz) sekä Turussa (Ruisrock) lähdettiin suunnittelemaan ja toimenpiteet kuten tuettujen vapaaehtoisten ja taustatukihenkilöiden rekrytointia toteutettiin, kunnes toukokuussa vahvistui kesän tilanne – tapahtumat perutaan kokoontumisrajoituksiin nojaten. Vuoden aikana hanke keskittyi keräämään olemassa olevista pilottikokeiluista (2017–2019) toimintamallit ja niiden kautta kehittämään Avustajakeskukselle tulevaisuuden tuetun vapaaehtoistoiminnan toteutustavan. 5.4. HANKKEESTA PYSYVÄÄ TOIMINTAA ”Oma polku” -palvelu Palvelu on matalankynnyksen tapaaminen, joka on samalla informatiivinen ja haastattelun omainen. Tapaamisella vapaaehtoiseksi haluava kohtaa alueellaan vapaaehtoistoimintaa koordinoivan alueohjaajan, josta tulee myöhemmin hänen korostuneen tuen työntekijänsä Avustajakeskuksessa. Ohjauksessa käydään selkeällä kielellä läpi Avustajakeskus ja vapaaehtoistoiminta siellä. Tapaamisen aikana mietitään vapaaehtoisen oikeuksia, vastuita, velvollisuuksia ja vapaaehtoisen omia tarpeita vapaaehtoisena. Tapaamisen päätteeksi vapaaehtoinen ja alueohjaaja miettivät yhdessä jatkotoimia. ”Tuliko informaatiota tarpeeksi päätöksentekoon?”, ”sopiiko Avustajakeskuksen vapaaehtoistoiminta minulle?” ja mikä tärkeintä ”Tarvitsenko tukea toiminnassa?”. Jatkotoimenpiteet riippuvat näiden kysymysten vastauksista. Tuettu yksilötoiminta Vapaaehtoinen ottaa osaa Avustajakeskuksen vapaaehtoistoimintaan tuetusti. Tuettua yksilötoimintaa toteutetaan väliaikaisena tukena ja siihen ohjautuvan henkilön on tukijakson päättyessä tarkoitus ohjautua perustoimintaan itsenäiseksi toimijaksi. Tuki koostuu korostuneesta alueohjaajan tuesta ja tuetulle sovitusta taustatukihenkilöstä. Tuettu ryhmätoiminta Olemassa olevat toimintaryhmät jatkavat toimintaansa, kun poikkeustilanne sen sallii. Ryhmätoiminnan rakenteet ovat raskaammat, kuin muiden tuettujen toimintojen. Toiminta vaatii tällöin lisäresursseja pyöriäkseen täysmääräisesti (koulutukset, ohjaus ja neuvonta). Lounais-Suomen Avustajakeskus haki perusavustukseensa korotusta vuodelle 2021, pohjaten pyynnön tuetun vapaaehtoistoiminnan tarpeisiin. Valitettavasti tällä kierroksella perusavustukseen ei myönnetty korostusta. Näin ollen Avustajakeskus ei kykene toteuttamaan ryhmämuotoista toimintaa uusien ryhmien osalta, vanhat jatkavat toimintaansa niin kauan, kuin ne ovat elinvoimaisia olemassa olevin vapaaehtoisresurssein. Tuetun toiminnan vapaaehtoisia työntekijöittemme Susanne Pohjolan ja Maarit Lehtisen kanssa 6. TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSI 2020 6.1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 Vuosi 2020 oli Avustajakeskuksen vapaaehtoistoiminnalle uusien toimitapojen omaksumisen vuosi. Vuosi sisälsi paljon epävarmuutta siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Päämäärä oli näkyvillä, mutta sen saavuttamisen eteen piti tehdä paljon toiminnan muokkauksia. Perustoiminnan kehittämisen lisäksi vuoden aikana korostui vapaaehtoisille ja asiakkaille toteutettu tiedotus. Tiedotuksen keskiössä oli turvallinen kohtaaminen, mutta osaltaan myös rajoitukset ja suositukset, joita tuli keväällä eteenkin +70-vuotiaille henkilöille. Kiitos runsaan kurssitarjonnan, on vapaaehtoistiimi saanut osallistua lukemattomiin omaan työhön liittyviin koulutuksiin. Koulutuksissa on käsitelty mm. verkkoympäristössä toteutettujen luentojen järjestämistä, kohtaamista, oman työn suunnittelua, yhteistyön järjestämistä, yhteistyön toiminta-alustojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Fyysisten koulutusten jäätyä tauolle, verkkomuotoiset tilaisuudet tulivat tilalle. Vammaisavustajakurssi, lisäkoulutukset ja vertaistoiminta siirtyivät verkkoon. Vapaaehtoistoiminnan vammaisavustajakurssi koki suurimman muokkauksen, ei pelkästään verkkotoimintaympäristöön siirtymisen seurauksena, vaan koko koulutuksesta muokattiin vahvemmin interaktiivinen – osallistava. Vuoden päätti laajat kyselyt asiakkaille, vapaaehtoisille ja yhteistyötahoille. Näiden kautta saimme arvokasta tietoa tulevaan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Kyselyn mukaan yli 50 % vapaaehtoisista epäröi toimintaan ryhtymistä koronatilanteen seurauksena. Teemme kaikkemme, jotta voimme edesauttaa turvallista kohtaamista. Tiedotuksen lisäksi vapaaehtoisille jaettiin suu-nenäsuojuksia postitse ja toimintaa jatketaan vuonna 2021. Niin vapaaehtoisillemme, kuin heidän asiakkailleen, kohtaamiset ovat tärkeitä. Siinä missä osa vapaaehtoisista vähensi toimintaansa, toinen puoli aktivoitui tai lisäsi osallisuuttaan. Vuosi oli moneltakin kantilta katsottuna työntäyteinen ja monimuotoinen. Tiimimme, jonka työ on innovaatiokeskeistä ja vahvasti yhdessä tekemisen meiningillä eteenpäin puskeva, selvisi yllättävän hyvin muutoksen polulla. Jäimme kaipaamaan yhteisiä fyysisiä tapaamisia, avustajakohtaamisia ja läheisyyttä, mihin verkkoympäristö ei ihan samalla tavalla taivu. Vuosi toi tullessaan paljon uusia kokemuksia ja tilaisuuden päästä nopean kehittämisen ytimeen. Olemme ylpeitä siitä mihin vapaaehtoistoimintamme on vuoden aikana kehittynyt ja kiitollisia kaikesta siitä yhteistyöstä, joka on edesauttanut päämäärän saavuttamiseen. Terveisin vapaaehtoistoiminnan työntekijät: Satu Heinonen, Monika Nurmi, Sonja Ovaskainen, Susanne Pohjola, Kuu-Katjaana Sillanpää, Jasmin Toropainen ja Mirva Veneranta. 6.2. PALKALLISEN TOIMINNAN TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 Kevään aikana pandemia sai myös Avustajakeskuksessa aikaan muutoksia. Avustajakeskuksessa oli otettu jo ennakolta digiloikka Teams-aikaan pari vuotta aiemmin. Tästä oli hyötyä, koska toimintatapojen muutos oli mahdollista tehdä nopeasti. Toimintamme muutti muotoaan pandemian vuoksi ja siirryimme verkkoon. Avustajainfot, Avustajien haastattelut (rekisteröinti lomakkeet muokattiin Webropoliin) ja Työsuhdeinfot toteutettiin Teams-yhteyksiä käyttäen. Eri koulutusten materiaalit muokattiin verkkoon sopiviksi mm. tukiviittomat ja ergonomia. Oli mielenkiintoista olla mukana kehittämässä koulutuksia tässä muutoksessa. Positiivisena vaikutuksena huomasimme, että koulutuksemme tavoitti nyt myös haja-asutusalueella olevia asiakkaitamme paremmin. Saavutettavuutemme siis parani, kun esim. välimatkojen aiheuttamat haasteet poistuivat. Osa itse riskiryhmään kuuluvista henkilökohtaisista avustajista jäi kotiin pandemian alettua. Olimme työnantajien apuna rekrytoimassa sijaisia näihin määräaikaisiin työsuhteisiin. Tuettujen työnantajien työsopimuksia tehtiin Teams- ja puhelinohjauksen kautta tai tapaamalla ulkotiloissa. Suojavarusteet otettiin käyttöön heti pandemian alussa omalla henkilökunnalla. Useat työnantajat myös lomauttivat avustajansa. Lomautuksissa ohjeistettiin työnantajia ja avustajia. Seurattiin tiiviisti viranomaisohjeita, suosituksia, lakimuutoksia ja päätöksiä. Laitettiin kotisivuille tietoa, selkiytettiin suojavarusteiden käyttöä suositusten mukaan sekä laitettiin linkkejä kuntien ohjeisiin. Osalle asiakkaista tietotekniikan käyttö oli haastavaa. Tästä syystä pidettiin ns. korona puhelinpäivystystä, josta oli helppoa suoraan kysyä neuvoa asioihin. Tietoa asiakkaille lähetettiin myös kirjeenä ja sähköpostilla sekä tekstiviesteillä. Kehitettiin uusia ajankohtaisia koulutuksia esim. Tekninen tuki kaikille -> yleinen digituki kaikille. Teimme paljon yhteistyötä yhteistyökumppaniemme kanssa mm. aloitimme suojavarusteiden jaon asiakkaille Salon kaupungin apuna. Vuoden aikana soitimme Avustajakeskuksesta työnantajille ja tiedustelimme heidän kuulumisiaan. Palkallisen toiminnan vuosi oli siis teknisesti erilainen. Osa vuoden aikana tehdyistä muutoksista tulee varmasti jäämään myös jatkossa toimintaamme. Sanat lähikoulutus, etäkoulutus ja hybridimalli ovat kaikille tulleet tutuiksi vuoden aikana. Tekemisen ilo työyhteisössämme on huomattava. Kaikilla on työssä yhteinen päämäärä ja tavoite. Työskentelemme Avustajakeskuksen arvoihin nojaten. Työyhteisömme on työssämme voimavarojen lähde. Terveisin palkallisen toiminnan työntekijät Krista Hellén, Saana Keränen, Anna-Maija Koskinen, Sari Nikula, Sonja Ovaskainen, Krista Suosaari, Jasmin Toropainen, Jenni Viljanen ja Tarja Vasama 6.3. TALOUSOSASTON TIIMIN MIETTEITÄ VUODESTA 2020 Vuosi 2020 alkoi vauhdikkaasti ja edellisestä vuodesta poiketen pandemia on tuonut omat muutokset talousosaston arkipäivään. Poikkeusolot pakottivat hakemaan uusia toimintatapoja, mutta haasteista huolimatta toimintamme on ollut luotettavaa ja varmaa, mikä on tässä tilanteessa ollut meidän voimavaramme. Tunti-ilmoitusten toimitustavoissa siirryttiin enemmän sähköiseen toimittamiseen, mutta jokaiselle löytyi oma tapa toimittaa tarvittavat lomakkeet perille, jotta avustajat saavat palkkansa oikea-aikaisesti tililleen. Asiakirjojen toimitus viranomaisille on siirtynyt myös sähköiseen muotoon, ja pandemiasta johtuen niiden määrä on kasvanut. Käytäntöjen järjestäminen ja aikatauluttaminen ovat tuoneet muutoksia, joihin olemme pystyneet hyvin vastaamaan. Vuoden 2020 aikana olemme päivittäneet osaamistamme työehtosopimus, laki sekä muihin palkanlaskentaan liittyviin muutoksiin. Työssämme on yhteinen päämäärä, johon pyrimme ja onnistumme yhdessä. Talousosaston työntekijät: Ulla-Maija Lind, Olga Pukki, Sergej Kushnir, Jaana Vikstedt ja Antti Virta. Liite 1 Tiedotukset 9.1.2020 Terveyskeskus Ulvila 10 9.1.2020 K-Supermarket Onnipekka Nakkila 8 15.1.2020 Sykäys mun työhön -messut Salo 1200 20.1.2020 Lietorekry Lieto 2000 20.1.2020 Porin seudun invalidit ry Pori 15 23.1.2020 Hyvinvointikeskus, PoSa K:pää 20 5.2.2020 Rauman seudun Parkinson ry Rauma 30 6.2.2020 Skanssi kesärekry Tku/kaarina 3000 7.2.2020 "Uus ote elämään" Novida Uusikaupunki 50 10.2.2020 Esittely kotihoito Salo 13 11.2.2020 Esittely kh Kukonkallio Salo 3 12.2.2020 Esittelty kotihoito Loimaa 22 12.2.2020 K-Market Lautturi Huittinen 6 12.2.2020 Köyliön Sale Köyliö 8 12.2.2020 Toiminnan esittely, Tärsky Turku 500 13.2.2020 Kesärekry, Kaupungin teatteri Turku 2000 13.2.2020 Muisti on kaikkien asia- tapahtuma K:pää 30 18.2.2020 Esittely kotihoito Aura 6 18.2.2020 Esittely Edusalo Salo 1 19.2.2020 Esittely kotihoito Paimio 21 20.2.2020 Esittely omaishoitajat Perniö 8 26.2.2020 VET-info, Winnova Rauma 15 27.2.2020 Satasairaalasta eläköityneille Pori 10 29.2.2020 Voi Hyvin-messut Eurajoki 50 5.3.2020 Otava, yhteistyöryhmä Pori 6 6.3.2020 Vammaispalvelu, sostt Salo 3 10.3.2020 Satakunnan AVH-yhdistys ry Pori 20 11.3.2020 Avustajakeskuksen esittely Marttila 17 11.3.2020 Esittely, Voimala-hanke Salo 130 11.5.2020 Vammaispalvelu Pori 1 17.6.2020 Tuetuksi siirtyvien info Huittinen 15 23.6.2020 Tuetuksi siirtyvien info Huittinen 7 26.8.2020 Porin seudun Parkinson yhdistys ry Pori 40 27.8.2020 Vammaisneuvosto Huittinen 10 9.9.2020 Yhteinen infopiste, olohuone (ulkona) Karvia 5 9.9.2020 Yhteinen infopiste, K-market (ulkona) Jämijärvi 5 11.9.2020 Infopiste omaisyhdistyksen kanssa Plazassa Salo 100 6.10.2020 Ikäkeskus Majakka Salo 2 8.10.2020 hoiva-alan startti ryhmä, Sataedu Ulvila 9 14.10.2020 Yhteinen infopiste, S-market (ulkona) Säkylä 11 14.10.2020 Yhteinen infopiste, S-market (ulkona) Eura 23 14.10.2020 Aurala/Kultaisen Iän Kerho Turku 11 22.10.2020 Liikkuva Resurssikeskus Rymättylä 50 23.10.2020 ILMI-projekti Kuopio 2 5.11.2020 Liikkuvan Resurssikeskuksen mukana Velkua 20 18.-21.11.2020 Esittelypöytä kirjastossa Somero 100 Yhteensä 9613 Liite 2 Vammaisavustajakurssit ja lyhytkurssit VAMMAISAVUSTAJAKURSSIT Kunta/Teams Osallistujat Turku 12 Kankaanpää 6 Teams 6 Teams 16 Yhteensä 40 Liite 3 Lisäkoulutukset Koulutus kunta/teams osallistujat Tukiviittomat 4 tilaisuutta Teams 23 Taustatukihenkilöiden lisäkoulutus Teams 6 Vertaisryhmien vetäjien koulutus Teams 11 Loppuelämäksi ja elämäni lopuksi Teams 17 Ergonomia Teams 25 Ergonomia Turku 12 Avustajainfot 31 tilaisuutta fyysiset/Teams 310 Työsuhdeinfot avoimia kaikille 6 tilaisuutta Fyysiset/Teams 67 Teams-tuki avustajat ja työnantajat 2 tilaisuutta Teams 12 483 Liite 4 STEAN kysely kohtaamispaikoille Vastaajia 182 (vuonna 2016 186) Miksi olet osallistunut? auttaa muita ihmisiä 46 % kivaa tai mielekästä tekemistä 29 % tietoa ja oppia uutta 25 % Mitä olet saanut? Vertailu 2016 ja 2020 Työtilanne. Vertailu 2016 ja 2020 Kuinka usein olet osallistunut? Ja parasta kaikista on se, että 94 % on kokenut olevansa tervetullut toimintaamme Kiitos kaikille, jotka mahdollistitte toimintamme! Yhteistyötä yli rajojen Lounais-Suomen Avustajakeskus